Urbi gárttai muorran ovdal go deike fas mahcen

Na de han vuot lean dás. Livččen vel válljen alccen gohčodannama mii govvidivčče ahte lean rávásmuvvan. Luodda go luodda. Livččen vel bálgá duolbman dán moatti jagi jávohisvuođas, de livčče masa nu ávkin. Muhto mus lea jobange okta skuovvanummir stuorát luodda. Ii danne go iešalddis lean "sturron", muhto baicce jierbman ja geavahišgoahtán ulloguobáid, maid haga ain jo in birge daid beivviid go dálki albmaláhkái láhtte. 

Muhto rávásmuvvan. Leat go goassiige jurddašan maid dat mielddisbuvttášii ja goas dán mihttomeari ollet? Lea go gorut dahje jierbmi? Jus logat gorut dalle gal mii sámit fertet viehka guhkká vuordit dan rávisvuođa. Jus logat jierbmi de vissa lea eanetlogoálbmoga stivrrejupmi ain mánáidgárddis. 

Mun jahkan jierbmi.

Cuiggodit vuoi rávvet?

Maŋimuš áiggiid lea ollu digáštallojuvvon sámegiela geavaheami birra, eandalit sosiala-neahttabáikkiin. Nu leat munnje maiddái bohciidan jurdagat sámegiela geavaheami birra. Ferten vuos álggos rámidit daid politihkáriid geat ovddastit min sámi jiena, ja geat eai vuollán dárostit politihkálaš oktavuođain. Jearaldat lea ge, guđemuš dat duođaid dulkka dárbbaša?

Oainnán maiddái ahte muhtimat leat hui áŋgirat cuiggodit giellageavaheami "Ártegis ságat"- fb-siiddus. Jo, buorre lea máŋgga dáfus ahte mediaid giellageavaheapmi digáštallojuvvo. Muhto lean maiddái vuohttán mo muhtimat cuiggodit eaŋkilolbmuid geat barget sámi mediain. Dá duvle lei muhtin guhte cuiggodii muhtin nuorra bargi giela, nubbi ges jearralii ahte ii go son dien giellarávvaga heivešii cavgilit giellabargiide geat barget doppe vuoi bargi diehtá maid galggašii buoridit. Dasto bođii dat vástádus mii suorggahii guittot mu:- ii sus leat dilli diekkáriid gal cavgilit. 

Oaivvildan ahte leat ollu buorit gielalaš rávvagat maid sáhttá oahppat dán namahuvvon siiddus, muhto muhtimin orru guittot mu mielas dakkáraš siidu mii gielalaččat maiddái goarida sámegiela. -Lea álki cuiggodit nuppi, muhto ii dattege eará sivain go cuiggodit.
 
Vuoi min gollegiella ovdána de jáhkan lea dárbu ahte mii rávvet, eat ge álo cuiggot. Mii háliidat ahte eambbosat galget hállagoahtit sámegiela ja eandalit geavahit giela almmolaččat ja bargodilis. Eat han mii galgga dárbbašit leat giellaprofessorat ovdal go duostat geavahišgoahtit giela?

Go giella geavahuvvo ja gullo iešguđetge oktavuođain, de bohciida maiddái dárbu oahppat giela sutnje gii ii hálddaš dan. Kánske áiggi mielde oidnet maiddái dárogielagat ahte livččii buorre máhttit sámegiela vuoi sáhttet searvat ságastallamiidda?

Mus, dus ja mis lea ovddavástádus sámástit. Ja nu mii dáhkat earáid rávvagiiguin, eat ge deatte nuppi cuiggodemiin, baicce rávvet vuoi min giella šealgá.

- Urbi-

Dálkedoavttir (1)

In leat gal dat guhte eanemus suhttan go dálki ii leat miela mielde, in ge varra dat gii in beroš obbanasiige. Soaitán varra leat dat gii logan dát dálkkit leat aibbas lunddolačča, dahje nuppelahkai. Maid ain de oaivvildivččen de ferten gal mieđihit ahte dát dálkkit gal eai lean jur ná mánnán. Leš dal dat dušše danne go in muitte juohke beaivve mánnávuođas.

Dálkit leat rievdan ja allaoahpan ja unnit allaoahpan olbmot lohket dat lea "global oppvarming". Mun, earálahkai oahpan olmmoš, logan dáid olbmuiguin lea boastut. Dii lehppet aibbas ollásit vajálduhttán ealliima deaháleamos čuoggái! 

Guovllár logai munnje ná: Jus juoga lea boastut, de guovlla luondui.

Dán logaid munnje eará oktavuođas, muhto ii dat gal hehtteš mu geavaheamin luonddu jurddašanvuogi? 

Dálki lea luondu. Dálki lea meahttá máilmmi. Máilbmi lea min eatni, nugo mii eamiálbmogat juo diehtit. Danne geahččan lundui: Mu eatni, hui liekkus olmmoš, láve muhtomin šaddat unna orkanan jos lean juoga vajaldahttán dahje boastut dahkan. Lea reahálaš ášši ahte nu muhtomin geavvá. Dán dihte duosttan dadjat ahte dál mii olbmot leat vájálduhttán juoga hui deahálaš!

Munno blogga-máilbmi

Beaivvi suotnjarat- suonjardallaba stuornjariiddisguin suotnjariidda. Čuvggodišgoahtá!

Nu álggahan mun munno blogga-máilmmáža gos čálle duon ja dán ášši birra.

---

Sánit eai leat dušše sánit
Juoga gávdnu duohken
Jos don jurddašalat
Jus don guorahalat
Gávnnat don
                                              (Ellen Marit Gaup Dunfjell 1973 - Urbi lea jorgalan dálá čállinvuohkái)

Ráhkis (ođđa) blogga

Álggahan ođđa blogga ná: Dá lea maŋimuš čálus mu Luottat-bloggas ja danne vuosttaš čálus dás.


Ráhkis blogga.

Dutnje mun dorvvastan go mu sáme-iešdovdu lea hui garrasit suhttan dahje behtohallan. Lean fargga jagi eallán buriid birrasis, gos viimmat in leat darbbašan varjalit iežan duogáša. Ja nu lean eallán čábámus muohtačálmmis dassái go álgen dovdat deattu siskobeal mu ráhkáseamus eatnamiiguin.

Ja lossat lea go siskimuš váimmus dovdu iešdovddu stuorámus hávvi. Imaštan mo ná garttai, ahte mu garra iešdovdu nu sáhtii jávohuvvat. Hás lea nu ahte Sámi guovddáš guovllut eai dáhto gullat gosa mii leat gartan dán servvodagas. Hás eai obba beroš ge. Jus eai leat vuollánan..?

Ja manne vel ii vuollánit. Ii goittot ge máilbmi ovdán min konservatiiva eanadoalus ja dološ árbevieruiguin. Ja maid mii dainna oahppuin mainna áddját ja áhkkut elle? Ii das boađe ruhta iige boahteáigi.

50 jagi geahčen leat mu mánát dážat ja rivgut. Gávtti eiddoal birgetjit goarrut. Muhto áhkku čoaldin ii gal máhte seailut. Jurddaš dušše otne lea dorte ja oahppu láiggii ráhkadit láhpon. Jus otne giige máhttá de lea hui rávis olmmoš dahje girjeoahppuin hakkan. Ja girjji bokte šaddet mu mánáidmánát oahppat áhkku kultuvrra birra, nugo mun šadden oahppat mu máttuid osku birra. Jus vel girji livčče máhttán čilget ja čájehit.

Ii, mis vuoiga ii leat boahteáigi. Lea gal dušše dál jo vuollánit. Dorrun leat ja vuoittáhalaimet. Dál ii leat šat veara geahččalit. Assimileringspolitihkka vuitii....


Mun vuoiga in leat vuollánan. Lean šlunddas, muhto in vuollánan. Hás ii leat mu bárgu juohke čuoggá sámis gáhttet, hás mun galggan dušše mannat dasa gos soaitá ain leat doaivva. Mun ádden ahte in sáhte dušše viggat leat čielga sápmelaš, mun ferten leat Supersápmelaš...


- Luottat